Jos ei muuta, ni iäntarkistus tehdään ensin anonyymisti ja muutaman vuoden kuluttua poliisi keksii et totahan voi käyttää rikosten ennaltaehkäisyyn ja selvittämiseen.

Ongelma alkoi jo vuosituhannen vaihteessa, kun Nokialla alkoi menemään huonosti. Hallitus silloin ja hallitukset sen jälkeen ei reagoineet pienentyneihin tuloihin pienentämällä menoja. Niiden hallitusohjelmissakin luki eri sanoin että kohta tulee taas nousukausi, mitään sopeutustoimia ei tarvitse tehdä. Vasta kun kok-pers-kusta pääsi hallitusvastuuseen, ne otti tilanteen vakavasti. Mut se ei sopinu kansalle, joten edellisenkin hallituksen aika menetettiin ja seuraavalla onkin sit hyvä kasa ongelmaa käsissään. Käytännössä Nokian mukanaan tuomat huimat tulot oli poikkeus, mut hallitukset käsitteli sitä kuin uutena normaalina, vaikka todellisuudessa tämä tilanne on se normaali, johon menot pitäisi sovittaa.

Se että valtio jakaa rahaa on se syy miksi valtion velkatilanne on nyt tämä. Vaikee keksiä miten velkatilanteen tarkoituksellinen huonontaminen korjaisi sitä.

Kukaan ei varmaan kiistä etteikö valtion rahoilla oleskelu parantaisi yksilön kokemusta tilanteestaan, mut, kuten velan määrästä paljastunee, siinäkin on joku raja olemassa.

1. Vain jos infra kaipaa uudistusta, yhä toimivan infran uusiminen vain siksi että saataisiin työpaikkoja aikaan ei ole järkevää. Vielä huonompi syy on imago, kuten vaikka tuossa tunnin juna hankeessa.

2. Ne menee toisessa päässä kulutukseen, mut lähtöpäässä velkakasan päälle. Velkakasa on olemassa koska kulutusta on keinotekoisesti pönkitetty jo vuosikymmeniä samalla tavalla. En usko et vuosikymmeniä lisää auttaisi asiaa.

3. Hyvinvointialueita on liikaa, säästöt on mahdollisia vasta kun alueiden määrä sopii niiden alueiden asukkaiden määrään. Eli joku 5-6 aluetta, nykyinen 22 on selvästi liian monta.

4. En ole eri mieltä.

Hallituksen toimien vaikutukset verrattuna viennin elpymisen vaikutukseen on pelkkää hienosäätöä. Tietenkin jos vienti ei elvy, halituksen toimilla on merkittävämpi vaikutus, mut siinä tapauksessa tämän ja seuraavien hallitusten pitäisi saada supistettua kulut uuden todellisuuden raamittamiin kehyksiin.

Aikuiskoulutuksen resurssien kasvattaminen auttais sekä heti, kun koulutuksessa olevat ei olis enää työttömiä ja myöhemmin, jos kasvun seurauksena työpaikkoja alkaisi taas tulemaan.

Työllisyyspalveluiden parantaminen ei sinänsä aiheuta työpaikkoja, joiden puute on työttömyyden perusyy. Vois olettaa et se aiheuttais, ainakin tässä vaiheessa, vain sen että niilläkin olis vain ei-oota.

Ehkä paras olis siirtyminen pois vientivetoisesta taloudesta. En kyl tiiä miten se onnistuis. Mut suomalaisilla on nyt paljon palkanmaksuun kelpaavaa rahaa tileillään, joten vaikuttaa siltä et ei ole oikein sellaisia palveluita ja tuotteita, joilla sen saisi liikkeelle.

Suomen hallitusten toimilla on aika pieni vaikutus työllisyyteen, sen määrää ensisijaisesti kansainvälisen kaupan tilanne, koska Suomi on niin vientivetoinen. Menoihin hallitukset voi vaikuttaa, joskin vaikka nyt on yksi otollisimmista hallituksista siihen, ne ei jostain syystä ole halunneet puuttua menoihin sillä kädellä mitä tilanne olisi vaatinut.

Jos kv-taloustilanne paranee tulevien vuosien aikana, myös työllisten osuus kasvaa, mut jos samaan aikaan hallitus vaihtuu, voi tilanteen parantumisen laittaa tietenkin uuden hallituksen ansioksi. Menopuolen ongelmat kuitenkin jää, eikä nyt ole sellaista hallitusta tarjolla, joka siihen haluaisi puuttua, joten sen ongelman perussyy jää odottamaan huonompia päiviä.

Toi ulkomaalaisten korkea osuus työttömistä johtunee samasta syystä kuin miksi myös Suomessa syntyneillä se on korkea, kun vienti on vähissä, myös työpaikat on kiven alla. Ulkomailla syntyneillä on tietenkin lisätaakkana se että kielen kanssa voi olla haasteita.

Joo, halli on myyty ja saatu kuntoon, siellä on tapahtumiakin.

Vaikee keksii missä sä näät halpatuotantoa, ku artikkeli kertoo miten kansainväliset markkinat nostaa tuottajahinnat selvästi yli pidemmän ajan keskiarvon.

Vois arvata et kun eduskuntakin on polarisoitunut, joku siellä ei jätä tilaisuutta käyttämättä, jos sellainen on tarjolla. Tässä on tosiaan vielä epäselvää et ehtiikö Vornanen saamaan lainvoimaisen tuomion, niin et mitään ehtii tapahtua.

Suomessa oikeus ei voi päättää kansanedustajan kansanedustuskelpoisuudesta. Kansanedustajuus ei myöskään ole virka, vaan luottamistehtävä. Tämänkin vuoksi olisi aika erikoista, jos oikeus voisi tuosta vaan kävellä kansan tahdon yli.

Eduskunta voi erottaa kansanedustajan lainvoimaisen vankeustuomion jälkeen. Viimeksi näin on käynyt vuonna 1993. Tässä tapauksessa ei ole vielä lainvoimaista tuomiota olemassa, koska tuomiosta voi vielä valittaa. Vasta kun valituskierros on loppunut ja tuomio on tullut voimaan, voi joku kansanedustajista ehdottaa kansanedustajan erottamista. Ehdotus menee perustuslakivaliokunnan harkittavaksi ja jos PeVL on samaa mieltä, erottaminen menee äänestykseen, jossa eduskunta voi erottaa kansanedustajan kahden kolmasosan enemistöllä.

Saman Ylen artikkelin mukaan voi olla epävarmaa ehtiikö Vornasen tapaus tämän prosessin läpi, ennen kuin vaalikausi loppuu. Olis tietenkin tyylikästä, jos Vornanen antaisi tuomion tulla voimaan ja pyytäisi itse PeVL:aa tutkimaan jos sen jatkosta edustajana pitäisi äänestää. Ja lopettais sen alkoholin kanssa, ku se ei näköjään sovi sille.

Oletin et artikkeli tarkoitti suomettumis-termillä sitä tilannetta mihin Suomi joutu ja miten Suomi ja suomalaiset siihen reagoi. Se on tietenkin totta et termin käännöksillä voi olla joku oma merkityksensä ja tarkoituksensa.

Jälkeenpäin voi olla hankalaa selittää millainen suomettumisen arki oli, kun niitä mekanismeja ei enää pääosin ole olemassa. Sanat menettää merkitystään kun ei voi enää osoittaa sormella et kato tossa se on tolta se näyttää. Samantasoisen ongelman puuttuessa kokematon silmä etsii jotain joka voisi näyttää vastaavalta ja sit pää pehmeydessän päättää et toihan on sama asia, vaikka alkuperäiseen on muutama magnitudi eroa.

Vois olla parempi et suomettuminen jätetään aikaansa ja keksitään joku uusi termi tälle ajalle, ehdotan reaalipolitiikkaa, kuvaamaan pyrkitmystä siihen mitä on todellisuudessa tarjolla.

Suomettuminen oli hyvinkin erilainen tilanne Neuvostoliiton aikaan kuin mitä tämä tilanne nyt on. Vois jopa väittää et tämän tilanteen kutsuminen suomettumiseksi on tilanteen luonteen vääristelyä. Silloin perusteltukin neuvostovkritiikki tuotti sanojalleen hankaluuksia. Nyt ketään ei kiinnosta mitä kukakin sanoo. Silloin oppikirjoissa opetettiin Neuvostoliiton autuutta ja oppilaitoksissa kiersi agitaattoreita selittämässä miksi YYA-sopimus oli Suomelle niin tärkeä. Nyt jokainen saa muodostaa itse oman maailmankuvansa oleellisesti vapaammin.

Suomi on maailmanlaajuisesti hyvinkin merkityksetön, Suomen itsenäisyydellä on vain tälle kansalle merkitystä, noista kahdesta voi vetää johtopäätööksen et tolkullinen kotimainen poliitikko pitää huolen jälkimmäisestä ja laittaa nopsat somepisteet tai Tehtaankadun aplodit ensimmäisen kontekstiin. Suomettumisen aikana mopo lähti käsistä, vois väittää se se on se syy miksi sillä on oma nimi, eikä se ollut vain osa tolkullista ulkosuhteiden hoitoa. Jos me pystyttäis tällä kertaa pitämään oppikirjat neutraaleina ja paasaajat poissa koululuokista, oltais jo aika eri tilanteessa kuin viimeksi.

Turtiainen kertoo videollaan myös pyrkivänsä opiskelemaan venäjän kieltä.

Jos se ei puhu paikallista, sen arvo propagandistina on aika pieni. Alkaakohan se yandex-kuskiksi, sehän olis varmaan sen elämän arvokkainta työtä, ku kuskais ruokaa ihmisille.

Siinä olis ollu kaks ongelmaa, ensinnäkin kaikkien olis pitäis suostua samoihin sääntöihin ja mitä hankalammiksi ne koetaan sitä harvempi maa niihin alunperinkään sitoutuu.

Toisekseen, sellaista tahoa ei oikein ole olemassa, jolla olisi kaikissa tapauksissa auktoriteetti tulkita niitä sääntöjä tai tahoa joka voisi pakottaa minkä tahansa rikkomuksen tehneen maan hyväksymään siitä seuranneen rajoituksen.

Käytännössä sääntöpohjainen järjestelmä on voimassa vain koska/jos siihen sitoutuneet noudattaa niitä sääntöjä. Ja jos ei noudata, järjestelmä ei enää ole voimassa.

Taitaa olla aika epärealistista lähtee peruuttaa kohta 200 vuotta vanhasta päätöksestä et Tanskan salmet on auki kaikille. Vastaavasti Turkilla on Bosporinsalmi, samankaltainen kapeikko joka erottaa Mustanmeren maailmasta. Sopimus siitä on tuoreempi ja sen voimalla Turkki on voinut rajoittaa sotalaivojen liikkumista, mutta sekin väylä taitaa olla avoin muulle liikenteelle. Molemmat on osa sääntöpohjaista maailmanjärjestystä, mitä Venäjä, ja varmaan Kiinakin, nyt yrittää tuhota.

Itte oon huomannu et sellaset eipäviralliset huomiot on jääny pois ku ihmiset on etänä. Kukaan ei oo kuulemassa jos mutisee itsekseen et sw2834 on taas tahmee. Aiemmin kolleega olis voinu todeta et siihen tehtiin muutos eilen ja niiden kahden tiedon yhdistelmästä vois keksiä et muutoksen onnistuminen pitäis tarkistaa, tms.

Vois olettaa et samanlaisesta mutinan ja muun non-verbaalisen viestinnän puutteesta seuraa muitakin haittoja. EK nosti tiedotteessaan esiin et innovaatio, verkostoituminen ja tuottavuus vastausten mukaan kärsii, mikä voi hyvinkin olla tottakin, vaikka EK ei sen enempää avannut löytöään.

Pop!_OS käytössä ja Ardour on näköjään mullakin asennettuna, mut en osaa ollenkaan käyttää sitä. Mut Surge XT:n sain vinkumaan ja ohjattua sitä Arturian Minilab 3:lla ja Keystep 37:lla. Jos satun saamaan ambientilta vaikuttavaa vinkumista aikaan, saan se talteen Audacityllä. Arturian ja Surgen välillä on viive joka vois potuttaa jos osais soittaa muutakin kuin tuiki tuiki tähtösen väärin, mut tommosessa hitaampitempoisessa ambientissa se ei haittaa.

Yksityiset on avohoitanu potilaita jo muutaman vuoden. Yksityisellä olleiden potilaiden osuus kaikista oli noin 15% (pdf, s.1) vuosina 2021 ja 2022. Vuonna 2023, josta on tarjolla uusimmat hoitotilastot, oli joku tekninen ongelma, eikä yksityisellä olleiden potilaiden määrää ole julkaistu.

Menot ja rahoitus -rapsa vuodelle 2023 julkaistaan elokuun 2025 aikana. Niillä on ollu kaikenlaista harmia tilastoinnin kanssa vuosille 2021 ja 2022, luokitukset muuttunu ja laatua puuttunu. Mut ne pitäisi olla kunnossa seuraavassa julkaisussa. Kun se on tarjolla, selvinnee onko yksityinen hoito ollu kustannustehokasta.

Eiköhän iäntarkistustyökalun mukana tai viimeistään perässä tule sopiva lainsäädäntö, jos jo olemassaolevaa ei voi soveltaa.

Jos täysikäisyysvalvonta tulee ehdotetun kaltaisena käyttöön, mutta ei pakotettuna, eihän siihen mikään sivusto käyttäisi sekuntiakaan aikaansa. Silloin toi työkalu jäisi kokonaan käyttämättä ja kaikki aika ja vaiva mitä EU on asioiden sotkemiseksi tehny menis hukkaan. Joten, se tuskin jää pakottamatta ja arvaisin että pakotuksen keino on uhkasakot ja sakot.